Eteisen matto on enää pieni epämääräinen karvamytty eteisen nurkassa. Tänään pitäis pestä keittiön lattiat ja laittaa matot sinne, saa nähdä kauan ne kestää sielä. Isoäiti sanoi et noista vois ommella yhden isomman maton. Täytyy harkita, jos ei toi otus jaksais niin niitä mytätä.

Korujen tekeminen jatkuu ihan kiitettävää vauhtia. Laadusta en tiedä, mutta tuleepa uusia tekniikoita kokeiltua. Lisää näitä tiimari-lanka kokeiluja hopea koukuissa. (Ja satsi koukkuja keitetty+lingottu eilen eli lisää tulee). Näistä en ole ihan varma. Ystävältä kommenttia kysyessä (siitä vähän omituinen salamalla kuvattu kuva), hän sanoi että vänkyröitä on liikaa. Paljon mahdollista. Voipi olla että koko korut menee purkuun. Tai sitten ei. Jos nää on se jumbopalkinto arpajaisissa?

Näistä voisi hyvinkin tulla semmoinen sukukammotus, jota kaikki vihaa, ja kiertää monta sukulaista lahjana kun kukaa ei muista mistä ne on sukuun tulleet ja kukaan ei uskalla hankkiutua eroon.. *muah*