Mikään ei katoa, vain muuttaa muotoaan. Aika ei katoa, menee eteenpäin ja vuosiluku muuttuu. Asuinpaikka vaihtuu, vaan tavarat kulkee mukana (valitettavasti olen hamsteri, en kykene nauttimaan vain kokemuksista) ja koti säilyy vaikka muuttaa muotoaan. Helmetkin säilyvät, muuttavat vain muotoaan koruiksi ja päätyvät käyttöön... tai säilytykseen muuttuakseen ajan kanssa toisiksi koruiksi, toisenlaisen mielikuvan toteuttamiseksi.

Taas yritetään nähdä edes pieni hitunen tulevasta, muutoksesta ja pyritään säikyttelemään menneiden haamut. Elämää muutetaan lupaamalla asioita, halutaan olla parempia ihmisiä. (miksi sen pitäisi ajoittua vain yhteen päivään vuodessa? eikö ihminen voisi muuttua, luvata jokainen hetki).  Toivotaan että jotkin asiat muuttuisivat paremmiksi, kurjat asiat katoaisivat.

Uuden vuoden ensimmäisiin päiviin kasautuu odotuksia. Minä meinaan nauttia, tästä päivästä. Pienistä hetkistä. Harrastuksista, toivottavasti tulevista töistä ja ihmisistä. Nauttia niistä hetkistä pakkasessa, kun pallellutan sormeni, yrittämällä saada edes yhden pienen hetken kestävää välähdystä, muutosta ruudista väreiksi, tallennetuksi kameralle (siinä kuitenkaan kunnolla onnistumatta).

Termodynamiikan ensimmäinen laki, mikään ei katoa vain muuttaa muotoaan. Vuosien lukumäärä muuttaa muotoaan. Usko ja luottamus jäävät.

Hyvää alkanutta vuotta lukijoilleni!