Mikähän saa ihmisen, jonka ruokavalio koostuu 99% puurosta, pitsasta ja jugurtista mässäilemään jouluna niin paljon että maha aivan ihmeissään siitä mikä iski? Jotenkin kun menee sukulaisten jouluherkuille, eikä oikein kehtaa sanoa ei; niin tulee syöneeksi aivan liikaa, niin että tekisi mieli paastota. Ja minusta tuntuu näin jo ensimmäisen päivän jälkeen. Ja näitä päiviä on vielä ainakin 6 tulossa. Tammikuussa pitää aloittaa säännöllinen terveyskuuri ja pilatesharjoitteet, (yeah, right!)

En sitten ainakaan vielä malttanut ohjelmoida blogiani, tai ainakaan siihen ei vielä varsinaista tilaisuutta ole ollut. Aika tavalla kiireitä parina viimepäivänä, ja aina kysytty että enkö ole tehnyt sitä tai tätä korua. Onneksi varastosta löytyi vielä pari ylimääräistä ja ehdin tehdä itselleni tämän, hopeavaijeri loppui niin käytin kultaa, karneolia sekä swarovskin padparasha,vermeil riipusta. Tähän koruun kätkeytyy kaikki ne toiveet, odotukset mitä jouluna esiintyy, siksi nimesin korun Hope.

Photobucket

Huomenna menossa varmaan kirppareille käymään ja äitiharakka maksumiehenä. Saa nähdä mitä löydöksiä vielä viimehetkellä löytyy. Ja oma kulta tulossa vaatekassillisen kanssa (ja toivottavasti myös h&m.lt tilaamat kengät+paita viel viimehetken jouluvaatteiksi). Koruja kyl tuntuu ettei ole tarpeeksi, kun viimeaikoina ei ole ollut mahdollisuutta tehdä itselle, eihän tätä muut ymmärrä kun kilokaupalla koruja ennestään. Mutta ei mitään uutta ja hohdokasta.

Mutta nyt valmistautumaan katsomaan Totuuden hetkeä sekä Nora Robertsin leffaa. Viikon huippuhetket! Äsken jo vietettiinkin naisten lauantaita kun lakkasin siskoni kynnet ja annoin hänelle korun... Äitiharakan kynnet täs vielä omien lisäks vuorossa. Se Star magnet on oikea aarre, äiti jo mietti jos vielä kullanvärisen ostais.....
Lämpimää joulunalusaikaa sinne, elkäähän tehkö kuten Hopeful-onneton ja syökö itseänne ihan ähkyiksi!