Tänään on pitkästä aikaa oikein ihanan aurinkoinen syksypäivä. Piristää huomattavasti, välillä meinaa jonkinasteista syysmasennusta iskeä, vaikka itsellä kyllä yleensä se on kesä joka on masentavaa aikaa, ja syksy aivan ihanaa. Kuvaaminen päiväsaikaan ja valossa on vaan eritavalla haastavaa verrattuna kello 23 yrityksiin lamppujen valossa. Ja vielä kun aika käy vähiin ennen iltavuoron alkua harjoittelupaikassa, tähänkin kuvaan jäi ihmevarjoja ja valoja.

Tästä korusta tulee mieleen tämä syksy. Helmet ovat repaleisia, kuin myllyn läpi käyneitä. Helmet ovat väriä joita en yleensä käytä. Mutta kokonaisuus...kokonaisuutena aivan hyvä. Sinkkuelämää sarjaa katsellessa ja kahvia juodessa syntynyt koru: Syksyn rakkaus. Merkkinä siitä että kaikki järjestyy, ja se aurinkokin paistaa...joskus edes.

Syksyn rakkaus