Mennyt aika normaaliin tahtiin tämänkin hiihtoloman alku. Vähän yrittänyt puuhailla korujenkin parissa. Taas vaihteeksi tunne ettei niille jää koskaan tarpeeksi aikaa. Kuitenkin erinäisiä inspiraation poikasia syntyi lauantaisessa helmitapaamisessa.

Sain valmiiksi morsiamen korusettiin kuuluvan rannekorun. Kuvassa vaijeri jotenkin korostuu, luonnonvalossa ei onneksi kuitenkaan aivan noin dramaattisesti. Valaistusjärjestelmäni on hieman... no mitä on. Kuitenkin tässä Jäisen merenneidon rannekoru, mv helmi,kristallia lasia ja hopeaa.


Photobucket

Sitten hieman pikaisessa esittelyssä kahta...erilaista tapaamisesta syntynyttä. Kynnet päätin esitellä täällä, toisen blogini lisäksi, sillä tiedän että on ainakin yksi niistä kiinnostunut. Ja olen ennenkin noudattanut yhden lukijan toiveita.... Miksi lopettaisin nyt. Jälkimmäinen rannekoru on Helmetin Papusen minulle lykkäämistä orpohelmistä tehty koru. Koru on vähän onneton, harjoitelma ei minulle ominaisista väreistä ja varmaan kovin lyhytikäinen, sillä se on myös vähän lyhytkin. Varmaan pääsee purettavaksi, syntyäkseen kuin Feeniks lintu tuhkasta/helmilaatikosta vieläkin kauniimmaksi.


Photobucket

 

Photobucket