Olen täysin päättämätön mitä näille kuville tekisin, Helmettiin... tänne Facebookiin. Kahden vaiheilla. Kun on töitä, ja väsynyt haluaisi läntätä ne vaan Facebookiin. Katsottavaksi. Olemaan. Toisaalta Helmetistä saisi arvokasta vertaispalautetta, mielipiteitä ja ohjeita. Tänne taas... tänne saa kerrottua koko tarinan. Minulla on pitkään ollut täysin hiljaisia, tarinattomia helmiä. Mutta nyt... on riipuksia, helmiä jotka eivät tyydy olemaan hiljaa ja unohduksissa. Sain jopa riipuksen postissa, johon tuleva loppukoru kertoo minulle riipaisevan kauniin tarinan Pariisissa ja olisi sääli tarina kuvailematta.

Nyt vapaiden aikana syntyi kaksi korua. Ensimmäinen on työkaverilta saadusta kivestä tehty koru Mother of Forest. Ensimmäinen kapussikiinnitykseni... en tiedä onko kovin tyylikäs: löysin korukauppa Blingissä ostoksilla ollessani ison metalliriipuksen, mihin liimasin kuumaliimapistoolilla kapussin. Bling oli ihana kauppa, vaikka hintava. Löysin monta kivaa riipusta, hieman metalliketjua ja pinkin työskentelyalustan joka helpottaa karkailevien helmien metsästystä huomattavasti!

Sain myös tehtyä toisentyylisen korun, Mother of Moon. Siinä on Maanilta ostettu riipus, siemenhelmiä sekä swaroja ja upeita labradoriitteja (jos muistan oikein) todella komea hohde. Sain tämän idean yöllä unissani (Blingin ansiosta helmet pyörivät unissanikin). Uudella alustalla on todella helppo tehdä töitä. Ja jaksamista ehkä vähän helpottaa sekin tosiasia että myös minä sorruin ostamaan piikkimaton. Mutta enpä ole tarvinnut koruilun, lukemisen jälkeen ihmeempiä lääkityksiä... toivo elää.

Seuraavassa kuvasarja myös siitä miten hyvälläki valaistuksella kuvaaminen voi olla haastavaa, tummien pilvien peittäessä maisemat.