Mielestäni kesävalossa alan saamaan kivoja kuvia, tuohonkin korun kiiltoa vangittua haastavista kuvausolosuhteista huolimatta. Haastavat kuvausolosuhteet ovat monelle lemmikinomistajalle tuttuja. Tässä Väinö "vain ihastelee hieman".

Ja päätyy poseeraamaan kameralle kuin paraskin "minihamemissi autoa esittelemässä".

Loppuun muistutus itselleni. En ole leipomusblogin pitäjä. Kermavaahto lämpiää käsissä. Smurffiväriä ei kannata tunkea jokapaikkaan. Eikä sitä suklaata kannata ihan kaikkeen tunkea....alla olevinaan veljen synttärikakku korinpohjakermavaahtokuorrutuksella..limedaim täytteellä...

Seuraavaan korun kuvaukseen pitää antaa raivon laantua ennenkuin saan edullisesti kuvattua. Se pisti niskat jumiin, ranteet ja käden nivelet ulvomaan hallelujaa, työtä meni tuntikaupalla, pirulainen purkautui vähän väliä pitkin lattiaa ja sohvaa. Eli helmiä jokapuolella olohuonetta. Sama tyylisuunta ja värit vaan koru on... jotenkin raivostuttava. (Vihamiehelle oivallinen lahja, jos niitä lahjois). Tai mistä korun karmasta tietää... josko toisi hyvää onnea. Kuvaan jos saan kuvan onnistumaan jonain aurinkoisena päivänä

Savukvartsia, lasia sekä hopeaa... Mielestäni oikein kivat ja kuvaus alkaa onnistua. Ilta-aamu työvuoroyhdistelmän jälkeen kirjoittaminen kyllä ei meinaa enää onnistua... joten takaisin kaulakoruja pujottelemaan.

Koruja on syntynyt, ja malliston mukaan ne on ollut helppo jopa nimetäkin. Loman aikana olen siis saanut sukulaisten ja tuttujen ensivuoden korut tehtyä. Ja yhden tilaustyön. Siitä on pitkä aika kun olen tehnyt koruja ihan omaan makuun, reilusti. Vaikka tilaustyöt ovatkin kivoja, on siinä omanlaisensa fiilis kun saa tehdä ihan mitä vaan.... esimerkiksi Treasured Summer tulee varmasti näyttämään makealta valkoisten bikinien kanssa, Summer of Berries koruun rakaistuin täysillä, se oli ihana tehdä ja näyttää kauniilta... En osaa käyttää mutta se näyttää hyvältä jopa sisustuselementtinä, eikö vain?

Kun ei ole ollut töitä, eikä kiireellisiä tilaustöitä, olen jopa kerennyt panostamaan kuvaukseen(=ottamaan kuvat luonnonvalossa). Tosin nyt mättää esillepano, myönnän... en ihan osaa tehdä onnistuneita slideshow esityksiä...keskittäminen ei onnistu. Koettakaa kestää. Saa nähdä kuinkä käy koruilun, kun viikon loma loppuu huomenna. Materiaaleja olen kuitenkin innostunut tilaamaan vinon pinon (täydellisiä 5mm granaatteja, hopealankaa, kirjan), ja huomasin että kirkkaat, syvänvihreät ja sinisen sävyt uupuvat helmivarastostani. Se kauhea erhe pitääkin korjata.... Mutta nyt, koruilemisiin ja hyvää lomaa teillekin! Mieleisiä koruilmoja ja kuvaussäitä. Myös niillekin jotka nauttivat sateesta ;)

Illuusioilla, estetiikalla leikkiminen on hauskaa. Siksi teen koruja, siksi käytän kosmetiikkaa.... siksi edelleen yritän löytää tapaa saada aikaiseksi tyylikkäitä korukuvia. Ja siksi taas on uusi blogitausta. Koettakaa kestää. Vaihtelu virkistää? Tänäiseen estetiikkaan ja kuvitteluun liittyykin salaiselta helmiystävältä eli SHY:lta saamani aarteet. (Pussukka makeanvedenhelmiä taisi eksyä jo suunnittelulaatikkoni pohjille.... joten ei kuvaan päässyt). Sormukset/riipuspohjat sopivat neuleeni kanssa hyvin yhteen, joten olivat vapunaikaan jo sormissa.

Tilauskoruja on myös syntynyt, tässä ehdotelma erään työkaverin koruksi. Sodaliittia ja balin hopeaa. Itse olen koruun erittäin tyytyväinen. Täytyy yrittää postata tämä joskus myös Helmetin puolelle, sillä näiden helmien lähettäjä toivoi näkevänsä mihin nämä helmet päätyvät. Helmien edelliselle omistajalle kun nämä kivet eivät jutelleet...

Loppuun vielä kuva ystäväni syntymäpäivälahjasta. Ystäväni on elämässäni kuin punainen väripilkku, ja yhtä tarpeellinen kuin tyylikkäin käsilaukku ;) Häneltä olen oppinut monta asiaa (esimerkiksi, että laatikkovuokaa voidellessa ei tarvita korppujauhoja/korppujauhokorvikkeita).

Melkein jopa edistyn korujen kuvaamisessa. Vielä on vino pino odottamassa kuvaan pääsyä ja päivitysvuoroa. Onneksi eivät ole valokeilankipeitä, vaan jaksavat odottaa. Tämäkin pikkusetti, Kevät Pariisissa on jaksanut odottaa pääsyä kuvaan vaikka kuinka. Fiksusti korvikset metallia, rannekoru hopeaa. Mielessäni niin kuvittelen, että rannekorun voisi saada jonkin unohtumattoman matkareissun päätteeksi lisämuistoksi, jota pystyy aina kantamaan mukana...

Loppuun kuva kirpparilöydöstäni, josta olen aika ylpeä. Täydelliset nahkaiset konjakinväriset ballerinatossut! =) Yhtä kokoa liian isot tosin, mutta pohjallisia saa (ja nainen osaa pettää itseään).

Puolvahingossa tässä elämäntaparemontti menossa. Olen leikkinyt erilaisilla hedelmäpirtelöillä ja banaanikaurapuurolla ja huomasin yksi päivä selvinneeni päivän pari ilman herkkuja (keksejä, karkkia jne). Päätin jatkaa sitä linjaa, otin tosin tumman suklaan (joka ei nyt ole erityisen hyvää mutta makuun tottuu) lisäksi. Kaikenlaisia kommentteja olen jo saanut, mutta en taida välittää. Painoahan ei tarvitse pudottaa, eli voin kyllä hedelmillä yms herkutella tai välillä energiajuomia juoda. Liikuntaahan olen jo lisännyt nivelten turvaksi. Stressiä ei tarvitse ottaa, seuraan vain että mitä tästä eteenpäin. Päivä kerrallaan.

Tilauskoruja, sohvalla otettuine pikakuvineen on syntynyt. Olen jotenkin viehtynyt noihin pikkunoppiin ja tuohon vähän paksumpaan ketjuun. Täytyy varmaan käydä shoppailemassa lisää. Vaihtelua ihan hopealle tehdä jotain tilpehööristäkin, vaikka hopea on edelleen se ykkösmateriaali... sain itseni mukaan jo yhteen balin kimppaan, taidan tunkea vielä jossain vaiheessa lankatilaukseen.... Sain muuten sormuksenkin tehtyä! :D (vaikka se jäi tilauksista yli, ja en itse käytä muutakuin kelttisormustani) mutta on se vaan vinhan näköinen! Sitten vois yrittää lepäillä viel tovin... jos pysyis yön hereillä.

Kiitos työkavereiden, koruja syntyy mutta ne harvoin majailevat minulla niin kauaa, että saisin niistä kunnon kuvia. Koittakaa kestää! Yritän panostaa siihen, ja myös korujen pakkaamista pitäisi harjoitella. Kun en jaksa kuvia käsitellä niiden liittäminen Helmettiinkin on jäänyt vähemmälle. Täytyisi muistaa.(Allaolevat korvikset kiitoksena ihanalle ihmiselle töissä, kun jaksaa opettaa ja ohjata hoitajaa uran alkuvaiheilla)

Nopat on ollut kiva ja raikas materiaali työskennellä ja erilaisia noppakoruja onkin syntynyt. Innolla odotan myös äidin minulle varaamaa nappikokoelmaa, sekä keväisen SHY:n (salainen helmiystävä) tuomia yllätyksiä ja haasteita. Omaa SHY:tani meinaankin kiusata koko kevät/kesäkauden. Minulla on loistavia suunnitelmia, sillä hän on toiminut minulle tukena ja turvana. Täytyy malttaa olla paljastamatta liikaa, tupla/triplahämäykset kehiin! Näiden tilauskorvisten jääpalat olenkin saanut aikaisemmista SHY:sta. Pidän aina uusista materiaaleista, vaikka aluksi jäävätkin monesti hautumaan, niin kyllä ne paikkansa löytävät.

Seuraavassa vielä pari esimerkkiä uusista kokeiluista materiaalien saralla. Ystäväni halusi plektroista korvikset, mutta niissähän ei luonnostaan ole reikää. Eikun toholla ja ruuvilla vaan sulattamaan. Opin senkin, että jos ruuvi on niin kuuma, että se sulattaa muovia, se on myös niin kuuma että se polttaa sormet... Ja vielä yksi kapussinkiinnityskokeilu.... puolikkaalla lukolla, ja poikaystävän autoliimalla. Hyvin toimii! :D

Olen tänään leiponutkin, löysin vanhan kunnon maalaisleivän reseptin. Suorastaan taivaallista. Kuvaan asti leipä ei elänyt, mutta pavlovakokeilusta (lässähti vähän) sain kuvan. Ihan kivan näköinen läsähdyksestä huolimatta (ei pitäis kurkkia uuniin). Koruja syntynyt, ja melkein kuvattukin.

Ehdin joitain tilaustöitä tekemään ennen sairastumistani.Tässä yksi kuvattuna, hieman rauhallisempi versio aikaisemmin valmistuneesta korustani. Akaattia, kahvijaspista, savukvartsia ja hopeaa. Nyt teksti nettiin ja etsimään kuvat koneella missä ei ole lohikäärmettä...